Johdanto: Kattokaltevuus on koko rakennuksen toimivuuden kannalta ratkaisevan tärkeä tekijä. Se ei ole vain tekninen numero piirustuksissa, vaan vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin kattosi suojaa kotiasi vuodesta toiseen. Oikein mitoitettu kaltevuus varmistaa, että sadevedet ja lumet valuvat tehokkaasti pois katolta – näin vältytään ikäviltä vesivahingoilta ja rakenteiden liialliselta kuormittumiselta. Samalla toimiva kattokaltevuus pidentää katon elinikää ja voi jopa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta pitämällä lämmön paremmin talon sisällä. Väärä kaltevuus puolestaan voi pahimmillaan aiheuttaa vuotoja, nopeuttaa katon kulumista ja johtaa kalliisiin korjaustarpeisiin ennenaikaisesti.
Moni pientalon omistaja ei tule ajatelleeksi kattokaltevuuden merkitystä ennen ongelmien ilmenemistä. Vuosien varrella on nähty tapauksia, joissa kaltevuuden mittausvirhe tai väärä arvio on johtanut jatkuviin kattovuotoihin tai jopa rakenteiden vaurioihin. Alla on joitakin yleisiä virheitä, jotka kannattaa välttää kattokaltevuutta mitatessa:
– Arviointi ilman kunnon välineitä: Silmämääräinen arvio tai “mututuntuma” ei riitä määrittämään kaltevuutta tarkasti. Pieni heitto asteissa voi vaikuttaa ratkaisevasti vedenpoistoon, joten käytä aina tarkoitukseen sopivia mittavälineitä.
– Kiirehtiminen mittauksessa: Kaltevuuden mittaaminen vaatii huolellisuutta ja aikaa. Jos mittauksen tekee hätiköiden, tulos voi olla virheellinen – ja virheellisillä lähtötiedoilla tehty katon suunnittelu kostautuu myöhemmin.
– Sääolosuhteiden unohtaminen: Mittaa kattokaltevuus aina rauhallisissa olosuhteissa. Kova tuuli voi heiluttaa mittavälineitä ja sade liukastaa kattopintaa, mikä vaikeuttaa tarkkaa mittausta. Valitse siis poutapäivä, jotta saat luotettavan tuloksen.
Kattokaltevuuden oikea mittaaminen ja huomioiminen on olennainen osa kestävän ja vuotamattoman katon varmistamista. Tässä oppaassa kerromme, miten kattokaltevuus mitataan käytännössä ja miten se tulee huomioida niin uudisrakentamisessa kuin kattoremonttia suunniteltaessa.
Kattokaltevuuden mittaaminen
Kattokaltevuuden mittaaminen on ensimmäisiä asioita, jotka tulee tehdä kattoprojektia suunniteltaessa. Kaltevuus voidaan ilmaista joko suhteena (esimerkiksi 1:3) tai asteina (esimerkiksi ~18°). Yleensä Suomessa käytetään suhteellista ilmaisua: esimerkiksi jos katto nousee yhden metrin viiden metrin vaakaetäisyydellä, kattokaltevuus on 1:5 (mikä vastaa noin 11° kulmaa). Tarkan mittaustuloksen saaminen on tärkeää, sillä kaltevuuden mukaan valitaan kattomateriaali, mitoitetaan rakenteet ja varmistetaan veden poisto.
Ammattilaiset käyttävät kattokaltevuuden mittaamiseen aina kunnollisia työkaluja – näin varmistetaan, että lasketut arvot pitävät paikkansa. Mittaus voidaan tehdä talon ullakolta käsin (mittaamalla kattotuolien kulma) tai suoraan katolla pitkästä lappeesta. Turvallisuussyistä ullakolta käsin mittaaminen on suositeltavaa, mikäli rakenteet ovat näkyvissä ja esteettä mitattavissa. Vaihtoehtoisesti katolla työskennellessä tulee käyttää turvavaljaita ja työtelineitä tarpeen mukaan. Kun kattokaltevuus on mitattu huolellisesti oikeilla välineillä, voidaan luottaa siihen, että suunnittelun lähtökohdat pitävät paikkaansa.
Mittausmenetelmät ja työkalut
Kattokaltevuuden voi mitata usealla tavalla. Alla yleisimmät menetelmät ja suositeltavat työkalut:
– Pystysuora/vaakasuora mittaus: Perinteinen tapa on selvittää, kuinka paljon katto nousee tietyllä vaakamatkalla. Esimerkiksi jos 5 metrin matkalla katon harjaa kohti korkeuseroa kertyy 1 m, kaltevuus on 1:5 (noin 11°). Mittaa vaakaetäisyys ja korkeusero tarkasti mittanauhalla; tästä saat kaltevuuden suhdelukuna.
– Kolmiomittaus (Pythagoras): Voit laskea kaltevuuden myös matemaattisesti mittaamalla harjan korkeuden ja lappeen vaakasuoran puolileveyden. Kun katon puolileveyden (räystäiltä harjalle) ja harjakorkeuden tiedot ovat tiedossa, voidaan laskea kaltevuus trigonometrisesti. Tämä menetelmä on hyödyllinen erityisesti jyrkillä katoilla, joissa suora mittaus on hankalampi toteuttaa.
– Digitaalinen mittaus: Nykyaikaisella digitaalisella kulmamittarilla (elektroninen vesivaaka) saat kattokulman helposti suoraan asteina. Laita laite kattopintaa vasten, niin se näyttää kaltevuuden (esimerkiksi 27°) saman tien. Digitaalinen mittari nopeuttaa mittausta ja vähentää inhimillisen arvioinnin virheitä.
Työkalut, joilla kattokaltevuus kannattaa mitata:
– Digitaalinen kulmamittari: Laite, joka näyttää kallistuskulman asteina. Tällä saat tarkimman tuloksen vähällä vaivalla.
– Pitkä vatupassi ja mittanauha: Perinteiset apuvälineet – vatupassin avulla varmistat tason, ja mittanauhalla voit mitata korkeuserot ja matkat, jos lasket kaltevuutta käsin.
– Turvavaljaat ja tikkaat: Muista varmistaa oma turvasi mittausta tehdessä. Varsinkin jyrkällä tai korkealla katolla liikuttaessa on käytettävä asianmukaisia putoamissuojaimia ja tukevia tikkaita.
Mittaustuloksen tulkitsemisessa kannattaa hyödyntää ammattilaisen apua, jos lukemien kanssa on epävarmuutta. Kokenut katonrakentaja osaa myös ottaa huomioon mittaushetken olosuhteet ja rakenteiden mahdolliset vinoudet. Yksikin aste kaltevuudessa voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä – esimerkiksi 2° loivempi katto kuin suunniteltu saattaa kerätä huomattavasti enemmän vettä. Siksi tarkkuus on valttia: kun kaltevuus on mitattu oikein, voidaan siirtyä suunnittelemaan sopivaa kattoratkaisua luottavaisin mielin.
Kattokaltevuus ja kattomateriaalit
Katon kaltevuus ja sopiva katemateriaali kulkevat käsi kädessä. Jokaisella katemateriaalilla on vähimmäiskaltevuus, jota loivemmalle katolle sitä ei suositella asennettavan. Materiaalin valinta kannattaakin tehdä aina kaltevuuden mukaan – tai vaihtoehtoisesti katon kaltevuus muokata valitun materiaalin vaatimusten mukaiseksi. Alla käydään läpi eri kattotyyppien kaltevuusvaatimuksia:
– Tiilikatot: Perinteinen betonitiili- tai savitiilikatto vaatii suhteellisen jyrkän katon. Yleisohje on vähintään noin 1:4 kaltevuus (14°) tiilikatolle, jotta vesi valuu tehokkaasti pois eikä pääse tihkumaan tiilisaumoista rakenteisiin. Jos tiili asennetaan tätä loivemmalle katolle, täytyy aluskatteelta vaatia erityistä tiiveyttä ja varauduttava vuotojen korjaustarpeisiin. Tiilikatto on näyttävä ja pitkäikäinen valinta, mutta vain silloin kun kaltevuus on riittävä.
– Peltikatot: Peltikatteet soveltuvat monenlaisille kaltevuuksille ja ovatkin suosittuja kattoja Suomessa. Konesaumattu (eli saumapelti) katto on vesitiivis jopa noin 1:9 kaltevuudessa (~6°). Profiilipeltikattojen kohdalla suositellaan yleensä vähintään ~1:5–1:7 kaltevuutta (noin 8–12°), jotta sadevedet valuvat varmasti eivätkä jää seisomaan peltiprofiilin kouruihin. Peltikatto on kevyt ja tiivis ratkaisu, kunhan katon jyrkkyys on materiaalin edellyttämällä tasolla.
– Huopa- ja bitumikatot: Loiville katoille paras vaihtoehto on usein bitumikermikate (huopa) tai moderni vesikatemembraani (kuten EPDM-kumikalvo tai PVC-kate). Bitumikatto voidaan asentaa erittäin loivaan kaltevuuteen – jopa niinkin loivaan kuin 1:40 (noin 1,4°), kunhan kattokaadot tehdään huolella. Käytännössä tasakatot toteutetaan yleensä vähintään ~1:20 kallistuksella, jotta vesi löytää tiensä pois. Palahuopakatto (bitumipaanuista koottu kate) sen sijaan vaatii selvästi jyrkemmän alustan, tyypillisesti vähintään ~1:5 kaltevuuden, koska pienet huopapalat ja niiden saumat toimivat luotettavasti vain riittävän kaltevalla pinnalla.
Suomen vaihtelevat sääolot asettavat haasteita eri materiaaleille. Runsaslumisilla alueilla liian loiva katto voi kerätä raskaan lumikuorman, mikä rasittaa rakenteita ja lisää kattovuotojen riskiä, jos sulamisvedet eivät pääse valumaan pois. Vastaavasti kovat rankkasateet testaavat loivien kattojen vedenpoiston äärirajoja – jo muutaman asteen lisäys kaltevuuteen voi ratkaista, syntyykö lammikoita vai ei. Jyrkempi katto yleensä parantaa veden ja lumen poistumaa, mutta hyvin jyrkällä katolla on huolehdittava lumiesteistä: katolta äkillisesti putoava lumi voi vahingoittaa alas tullessaan esimerkiksi rännejä tai aiheuttaa vaaratilanteita pihamaalla.
Kattokaltevuus vaikuttaa myös talon ulkonäköön ja arkkitehtoniseen tyyliin. Jyrkkä harjakatto antaa perinteisen, ryhdikkään ilmeen ja on Suomessa pitkään ollut omakotitalojen standardi – se mielletään usein laadukkaaksi ja arvokkaaksi ratkaisuksi. Loivat pulpettikatot ja tasakatot puolestaan edustavat modernimpaa, pelkistettyä tyyliä. Jos harkitset kattomuodon muuttamista (esimerkiksi tasakatosta harjakatoksi), on hyvä tiedostaa, että muutos vaikuttaa merkittävästi talon julkisivuun ja saattaa edellyttää alueen kaavamääräysten mukauttamista. Monilla asuinalueilla on kaavoissa määrätty kattotyyppi ja kaltevuus (esim. “katon kaltevuus 1:2, symmetrinen harjakatto”), mikä tarkoittaa että ihan mielivaltaisesti kaltevuutta ei aina voi muuttaa. Tästä lisää seuraavassa luvussa.
Yhteenvetona materiaalien osalta: jokaiselle talolle löytyy sopiva katemateriaali, kunhan kattokaltevuus on oikea. Ammattilainen osaa suositella kohteeseesi materiaalia, joka toimii sekä käytännöllisesti että ulkonäön puolesta. Materiaalivalinnassa kaltevuus on aina otettava huomioon ensimmäisenä – esimerkiksi vaikka tiilikatto miellyttäisi, sitä ei kannata asentaa liian loivalle katolle. Vastaavasti oikein loivalle katolle paras ja usein ainoa toimiva ratkaisu on laadukas bitumikermikate. Huolella suunniteltu yhdistelmä (kaltevuus + materiaali) takaa pitkän käyttöiän ja minimoidun riskin kattovaurioille.
Rakennusmääräykset ja suositukset
Rakennusmääräykset asettavat tietyt vähimmäisvaatimukset kattokaltevuudelle. Suomessa uudisrakentamisessa pyritään aina toteuttamaan katot niin, että vesi poistuu eikä jää katolle seisomaan. Rakennusmääräyskokoelman ohjeiden mukaan vesikaton vähimmäiskaltevuus on käytännössä noin 1:80 eli vähän yli puoli astetta – täysin tasaista kattoa ei saa rakentaa, vaan ”tasakatossakin” kattopinnassa on oltava lievä kallistus veden ohjaamiseksi pois. Käytännössä vähimmäiskaltevuudet ovat kuitenkin materiaalikohtaisia ja suunnittelun lähtökohtana käytetään hyväksi havaittuja suosituksia:
– 1:1 (45°) – Erittäin jyrkkä katto, tyypillinen vanhemmissa rakennuksissa, kirkoissa ja muissa perinteikkäissä kohteissa. Tällä kaltevuudella lumi ei juuri jää katolle, mutta tuulikuorma kasvaa ja rakentaminen on vaativampaa.
– 1:2 (~26°–27°) – Yleinen kattokaltevuus omakotitaloissa. Useimmat katemateriaalit (tiili, pelti, huopa) toimivat tässä tai jyrkemmässä kulmassa mainiosti. Rakenteellisesti 1:2 on turvallinen valinta lumikuormankin kannalta suurimpaan osaan Suomea.
– 1:4 (~14°) – Minimikaltevuus perinteiselle tiilikatolle ja monille peltikatoille. Kerrostalojen harjakatoissa tavataan usein noin 1:4 kaltevuuksia. Tällä jyrkkyydellä vesi vielä valuu, joskin melko hitaasti – aluskatteen ja kattoturvatuotteiden merkitys korostuu.
– 1:10 (~5,7°) – Hyvin loiva katto, jota jyrkempiä kaikki tavalliset katteet edellyttävät. Konesaumattu peltikatto voidaan kuitenkin toteuttaa jopa näin loivana, sillä sen saumat ovat vesitiiviit. Loivilla katoilla tulee varmistaa, ettei jää tai roskat padota veden reittejä.
– 1:40 (~1,4°) – Lähes tasakatto. Tähän kaltevuuteen voidaan tehdä vesikatto vain hitsattavilla tai liimattavilla vedeneristyskalvoilla (bitumikermit, kumikalvot). 1:40 riittää juuri ja juuri veden ohjaamiseen kaivoille, mutta suunnittelussa ja toteutuksessa ei ole varaa virheille. Pientaloissa 1:40 on harvinainen, mutta joissain uudiskohteissa nähdään moderneja kattoratkaisuja tällä jyrkkyydellä.
On tärkeää noudattaa sekä virallisia määräyksiä että valmistajien suosituksia kattokaltevuudesta. Mikäli katemateriaali asennetaan loivempaan kulmaan kuin mitä sen valmistaja lupaa, voi seurauksena olla paitsi vesivahinkoja myös se, että tuotteen takuu ei kata ongelmia. Samoin vakuutusyhtiö saattaa kyseenalaistaa korvausvastuun, jos katon rakenne poikkeaa merkittävästi rakentamismääräyksistä.
Kattokaltevuuden muuttaminen olemassa olevassa rakennuksessa on aina luvanvarainen toimenpide. Jos esimerkiksi suunnittelet tasakaton muodon muuttamista harjakatoksi tai muunlaista katon korotusta, täytyy projektille hakea rakennuslupa. Lupaprosessiin sisältyy yleensä rakennesuunnittelijan laatimat piirustukset ja lujuuslaskelmat, jotta uusi kattorakenne täyttää vaatimukset. Rakennusluvan käsittely vie aikaa ja maksaa kunnasta riippuen muutamia satoja euroja. On kuitenkin ehdottoman tärkeää hoitaa lupa-asiat kuntoon – näin varmistat, että muutos on turvallinen ja tehdään oikein. Samalla talosi arvo nousee, kun “riskirakenne” (tasakatto) on poistettu asianmukaisesti.
Kannattaa huomioida, että paikalliset kaavamääräykset voivat rajoittaa tai ohjata kattokaltevuuden valintaa. Tietyillä alueilla esimerkiksi tasakattojen rakentaminen voidaan kieltää tai toisaalta vanhoilla alueilla vaaditaan säilyttämään rakennuksen alkuperäinen kattomuoto. Ennen kuin lähdet muuttamaan talosi kattoprofiilia, ota yhteys kunnan rakennusvalvontaan ja selvitä, mitä määrityksiä alueellasi on.
Yhteenvetona: oikea kattokaltevuus on keskeinen edellytys toimivalle ja turvalliselle katolle. Kun noudatat rakennusmääräyksiä ja asiantuntijoiden suosituksia kaltevuuden suhteen, varmistat että kattosi kestää suomalaiset sääolot – ja lisäksi täytät mahdollisten takuiden ja vakuutusten ehdot. Se on pieni vaiva verrattuna siihen hyötyyn, jonka oikein toteutettu kattokaltevuus tuo vuosikymmenten aikana.
Kattokaltevuus ja kustannukset
Katon jyrkkyys vaikuttaa myös rakennus- ja remonttikustannuksiin. Ensinnäkin kattomateriaalin menekki riippuu kaltevuudesta: mitä jyrkempi katto, sitä suurempi on kattopinta-ala suhteessa talon pohjaneliöihin. Esimerkiksi noin 10 × 10 m kokoisessa talossa (100 m² pohja-ala) tasakaton pinta-ala on käytännössä sama 100 m², kun taas loivalla (~14°) harjakatolla pinta-alaa on jo noin 103 m² ja jyrkemmällä (26°) harjakatolla noin 112 m². Erittäin jyrkällä 45° kattokulmalla katon kokonaispinta-ala voi olla jopa 140 m². Katon jyrkkyyden lisääminen kasvattaa siis katemateriaalien tarvetta ja siten materiaalikustannuksia.
Myös työkustannuksiin kaltevuus vaikuttaa. Loivalla katolla työskentely on yleensä nopeampaa ja helpompaa, mikä voi laskea hieman työn hintaa. Jyrkällä katolla taas asentajilta vaaditaan enemmän varotoimia: työturvallisuusmääräykset edellyttävät esimerkiksi turvavaljaiden käyttöä, ja jos talo on kaksikerroksinen tai korkeampi, on rakennettava telineet koko talon ympärille. Telineiden pystytys ja vuokra lisää kustannuksia helposti muutamilla tuhansilla euroilla suuremmissa kohteissa. Jyrkällä katolla työskentely on myös hitaampaa – asentajat joutuvat liikkumaan varovaisemmin ja käyttämään aikaa putoamisen estävien tukien siirtelyyn, mikä nostaa työn tuntikustannusta.
Toisaalta hyvin loiva katto voi tuoda lisäkuluja vaativampien vedeneristysratkaisujen muodossa. Tasakatolla on käytännössä pakko käyttää useampikerroksista bitumikermiä tai muita erikoismateriaaleja, jotta vesitiiveys varmistetaan. Tämän materiaalineliöhinta voi olla korkeampi kuin esimerkiksi perusprofiilipellin. Lisäksi tasakaton rakenteeseen kuuluu usein sisäisiä vedenpoistojärjestelmiä (kattokaivot, lämmityskaapelit yms.), jotka lisäävät hieman kustannuksia verrattuna yksinkertaiseen lappeelta putoavaan veteen jyrkemmällä katolla.
Suurimmat kustannuserot tulevat vastaan silloin, jos kattokaltevuutta muutetaan merkittävästi remontin yhteydessä. Tasakaton muuttaminen harjakatoksi on iso urakka, jossa rakennetaan kokonaan uusia rakenteita: vanhan katon päälle tehdään esimerkiksi korotuspalkeilla harjarunko, lisätään eristystä ja asennetaan uusi kate. Tällaisen työn hinta vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta on selvästi korkeampi kuin pelkän vesikatteen uusiminen entisellä kaltevuudella. Alla esimerkkejä suuruusluokista vuoden 2025 hintatasolla (sisältäen sekä työn että materiaalit):
– Pienen tasakaton uusiminen huopakatteella, 100 m²: noin 7 000 € (vanhan katteen poisto, alustan kunnostus ja uuden kaksinkertaisen bitumikermin asennus).
– Harjakaton kattoremontti peltikatteella, 150 m²: noin 15 000 € (uusitaan vesikate, aluskate, kattoturvatuotteet; vastaa keskimäärin ~100 €/m² kokonaishintaa).
– Tasakaton muuttaminen harjakatoksi, 150 m²: noin 30 000–40 000 € (rakennetaan uudet kattoristikot, lisälämpöeristys, uusi peltikate tai tiilikate, sisältää suunnittelukulut ja telineet).
Yllä olevat hintaluvut ovat arvioita, mutta antavat kuvan siitä, miten kattokaltevuus voi vaikuttaa kustannuksiin. Normaali kattoremontti samanmuotoisena on edullisempi kuin kattomuodon radikaali muuttaminen. Pelkkä jyrkkyyden lisääminen olemassa olevaan harjakattoon on harvoin järkevää, ellei katto muutenkin kaipaa uusimista – toimenpide on käytännössä sama kuin uuden katon rakentaminen, joten hyödyt eivät yleensä vastaa kustannuksia. Kuitenkin monet 1960–1970-lukujen tasakattoiset talot on vuosikymmenten saatossa muutettu harjakatoiksi juuri siksi, että pitkällä aikavälillä jyrkempi katto on varmempi ratkaisu Suomen oloissa. Vaikka alkuinvestointi on suurin, se voi maksaa itsensä takaisin alentuneina korjauskuluina ja talon arvon nousuna.
Jokainen kattoprojekti on yksilöllinen, ja siksi kustannukset on aina syytä tarkastuttaa muutamalta eri urakoitsijalta tarjouspyynnön kautta. Kaltevuuden vaikutus hintaan tulee esiin yleensä siinä, kuinka työlääksi toteutus arvioidaan ja mitä materiaaleja tarvitaan. Kilpailuta urakka hyvissä ajoin – näin varmistat parhaan hinnan ja sopivan aikataulun. Muista myös hyödyntää seuraavaksi esiteltävä kotitalousvähennys, jonka avulla saat osan kuluista takaisin verotuksessa.
Kotitalousvähennys – verovähennys kattotöissä
Kattoremontin tai katon korjaustöiden teettäminen oikeuttaa hyödyntämään kotitalousvähennystä, joka alentaa tehokkaasti työn osuudesta maksettavaa summaa. Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada teettämästään remonttitöstä. Vuonna 2025 kotitalousvähennyksen ehdot muuttuivat hieman aiemmasta: nyt vähennyksen suuruus on 35 % työn osuudesta (sis. ALV) ja enimmäismäärä 1 600 € per henkilö vuodessa. Vähennyksessä on 150 € omavastuu. Jos samassa taloudessa kaksi henkilöä maksaa remonttia, he voivat molemmat käyttää 1 600 €:n maksimin, yhteensä siis jopa 3 200 € vuodessa.
Käytännössä kotitalousvähennyksen hyöty tarkoittaa, että noin 5 000 €:n arvonlisäverollisesta työosuudesta saa täyden 1 600 € verohyvityksen (5 000 € × 0,35 = 1 750 €, josta omavastuu 150 € vähennettynä jää 1 600 €). Alle tämän summan jäävissä töissä hyöty on 35 % vähennyskelpoisesta summasta miinus 150 €. Esimerkiksi:
– Työn osuus 3 000 €: Kotitalousvähennystä 3 000 € × 35 % – 150 € = 900 €.
– Työn osuus 5 000 €: Kotitalousvähennystä 5 000 € × 35 % – 150 € = 1 600 € (yksittäisen henkilön maksimi).
– Työn osuus 10 000 € (puolisot yhteensä): Kotitalousvähennystä yhteensä 10 000 € × 35 % – 2 × 150 € = 3 200 € (puolisoille jaettuna maksimihyöty).
Kotitalousvähennys on nimenomaan vähennys verosta, eli saat hyödyn käytännössä joko pienempänä veroprosenttina palkkatuloissa tai veronpalautuksena seuraavana vuonna. Muistathan, että vähennystä saa vain työn osuudesta – materiaalikuluihin tai esimerkiksi matkakuluihin sitä ei voi käyttää. Urakoitsijan laskussa tuleekin olla eriteltynä työn hinta. Lisäksi yrityksen, jolta työn ostat, on oltava ennakkoperintärekisterissä; käytännössä kaikki luotettavat kattourakoitsijat ovat.
Vuonna 2025 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laski edellisvuosista (vuonna 2024 maksimi oli vielä 2 250 € / 40 %). Tästä huolimatta kotitalousvähennys tarjoaa edelleen merkittävän säästön kattoremonteissa. Esimerkiksi 15 000 € suuruisen kattourakan kokonaishinnasta voi hyvittää verotuksessa helposti pari tuhatta euroa takaisin. Muista siis aina ilmoittaa teetetty kattotyö veroilmoituksessasi kotitalousvähennyksenä – se on jokaisen remontoijan etu.
Yhteenveto – pyydä tarjous kattoprojektiisi
Yhteenvetona: Kattokaltevuus on asia, johon jokaisen talonomistajan kannattaa perehtyä – erityisesti, jos mielessä on kattoremontti tai uuden talon rakentaminen. Oikein mitoitettu ja rakennettu kattokaltevuus varmistaa, että kattosi suojaa kotia tehokkaasti säätä vastaan, kestää lumikuormat ja johtaa vedet hallitusti pois rakenteista. Tässä oppaassa olemme käyneet läpi, miten kattokaltevuus mitataan sekä miksi kaltevuus on huomioitava tarkoin materiaalivalinnoissa, kustannuslaskelmissa ja rakennusmääräyksissä. Kun nämä seikat ottaa huomioon ajoissa, välttyy monelta murheelta ja turhalta lisäkululta tulevaisuudessa.
Jokainen katto on yksilöllinen, joten kaltevuus kannattaa aina arvioida ammattilaisen kanssa oman kohteen lähtökohdista. Mikäli kattosi nykyinen kaltevuus mietityttää tai suunnittelet kattoremonttia, ota rohkeasti yhteyttä kattopalveluumme. Asiantuntijamme tarkastavat kattosi kunnon ja mittaavat kaltevuuden – saat selkeän käsityksen katon tilanteesta ja suositukset mahdollisista toimenpiteistä. Tarvittaessa laskemme sinulle kilpailukykyisen tarjouksen katon korjauksesta tai uudistamisesta avaimet käteen -periaatteella.
Hyvin toteutettu kattoremontti on pitkäaikainen turva kodillesi. Kun kattokaltevuus ja rakenteet ovat kerralla kunnossa, voit huoletta luottaa kattosi suojaavan kotiasi vuosikymmeniksi eteenpäin. Pyydä siis tarjous jo tänään – me huolehdimme siitä, että kattosi pitää vettä ja kestää Suomen olosuhteet varmasti ja turvallisesti!