Johdanto: Kattoturvatuotteet ovat rakennuksen katolle asennettavia turvallisuustuotteita, joiden tarkoitus on turvata katolla liikkuminen sekä suojata ihmisiä ja omaisuutta katolta putoavalta lumelta ja jäältä. Suomalainen lainsäädäntö edellyttää, että talojen katoilla on tietyt kattoturvavarusteet – esimerkiksi seinätikkaat, lapetikkaat (kattotikkaat), kattosillat ja lumiesteet – jotta katolla liikkuminen esimerkiksi huoltotöissä on turvallista ja jotta lumi tai jää ei aiheuta vaaraa. Vuonna 2025 kattoturvamääräykset ovat ajankohtaiset kaikille kiinteistönomistajille: rakennusmääräykset ovat uudistuneet ja korvanneet vanhan RakMK F2-normiston Ympäristöministeriön asetuksella, ja myös yleiset lait asettavat velvollisuuksia kattoturvallisuuden osalta [2] [1]. Järjestyslain mukaan kiinteistön omistajan on huolehdittava, ettei katolta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ympäristössä . Pelastuslaissa puolestaan määrätään, että katon tikkaiden ja kulkutien on oltava sellaisessa kunnossa, että nuohooja voi turvallisesti tehdä työnsä – jos kattoturvassa on puutteita, nuohoojalla on jopa oikeus kieltäytyä työstä ja ilmoitettava puutteista paloviranomaisille . Tässä artikkelissa käsitellään kattavasti, mitä laki ja määräykset edellyttävät kattoturvatuotteilta Suomessa vuonna 2025, millaisia varusteita katoilla tulee olla ja miten niiden asennus käytännössä hoidetaan. Mukana on myös tietoa kattoturvatuotteiden tyypillisistä kustannuksista sekä kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä asennustöissä.
Kattoturvatuotteet ja lainsäädäntö 2025
Suomessa kattoturvatuotteita koskevat vaatimukset perustuvat sekä rakentamismääräyksiin että yleislakeihin. Uudisrakentamisessa noudatetaan Ympäristöministeriön asetusta rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017), joka korvasi aiemman Rakentamismääräyskokoelman kohdan F2 muutama vuosi sitten [1]. Tämä asetus velvoittaa, että kaikkiin rakennuksiin suunnitellaan turvalliset kulkuyhteydet katolle huolto- ja pelastustyötä varten sekä suojataan kulkualueet katolta putoavalta lumelta ja jäältä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisessa omakotitalossa, taloyhtiössä ja muussa rakennuksessa tulee olla riittävät kattotikkaat, kulkusillat, lumiesteet ja muut tarpeelliset turvavarusteet kohteen ominaisuuksista riippuen.
Rakennusmääräysten lisäksi on olemassa yleislakeja, jotka määrittelevät kattoturvallisuuden vaatimuksia. Järjestyslain 5 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle . Tämä säännös koskee kaikkia rakennuksia riippumatta iästä – eli vaikka vanhemmassa talossa ei rakennusajankohtanaan olisi ollut pakollista asentaa lumiesteitä, on omistajan silti nykyisin huolehdittava lumien pudotuksesta tai lumiesteiden asennuksesta vaaran ehkäisemiseksi. Pelastuslain 13 § korostaa kiinteistön omistajan vastuuta riittävistä turvavarusteista katolla: tikkaiden, kattokulkuteiden ja muiden katon turvavarusteiden on oltava sellaisessa kunnossa, että nuohoojan on turvallista tehdä savuhormien nuohous ja muut huoltotyöt [3]. Mikäli kulkutiet ovat puutteelliset tai huonokuntoiset, nuohooja voi kieltäytyä työstä ja on ilmoitettava puutteista pelastuslaitokselle . Yhteenvetona, laki edellyttää sekä ennakoivia toimia (oikeat varusteet asennettuna) että jatkuvaa huolenpitoa kattoturvasta rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Lumiesteet ja vaatimukset
Lumiesteiden tehtävä on estää hallitsemattomat lumimassat ja jääkappaleet putoamasta rakennuksen katolta. Suomessa talvet ovat lumisia, ja etenkin kaltevilla peltikatoilla ja tiilikatoilla lumen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita. Lain näkökulmasta lumiesteet ovatkin pakolliset sellaisissa kohdissa, joissa alla kuljetaan tai oleskellaan: Ympäristöministeriön asetuksen mukaan sisäänkäyntien, kulkuteiden sekä leikki- ja oleskelualueiden yläpuolella katon on oltava suojattu putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein [2]. Tämä tarkoittaa käytännössä, että talojen sisäänkäyntien katolla tulee aina olla lumiesteet, samoin talvisin käytössä olevien kulkuväylien kohdilla kattolappeilla. Lisäksi, jos katolta mahdollisesti putoava lumi voisi pudota suoraan yleiselle katualueelle (esimerkiksi kaupungissa jalkakäytävälle), on myös nämä lappeet varustettava lumiesteillä.
Lumiesteiden tarve riippuu myös katon materiaalista ja jyrkkyydestä. Loivilla huopakatoilla (bitumikermikatoilla) lumi pysyy yleensä paikoillaan paremmin, eikä määräysten mukaan täysin loivilla huopakattoilla välttämättä tarvita lumiesteitä [2]. Jyrkemmillä katoilla ja etenkin liukaspintaisilla kateaineilla (pelti tai tiili) lumiesteet ovat kuitenkin käytännössä aina tarpeen. Tärkeää on huomata, että lumiesteiden tulee kattaa koko suojattava alue – yleinen virhe on asentaa liian lyhyitä lumiesteitä vain osaan lappeen leveydestä, mikä saattaa kuormittaa yksittäisiä kiinnityksiä liikaa. Lumiesteiden mitoitus tehdään kattokohtaisesti alueen lumiolosuhteiden mukaan: esimerkiksi Pohjois-Suomessa lumiesteiltä vaaditaan kestävyyttä suuremmille lumikuormille kuin etelässä. Suunnittelussa hyödynnetään RT-kortiston lumikuormataulukoita, joista ilmenee kuinka lumiesteet tulee mitoittaa eri katon kallistuksille ja lappeen mitoille.
Lumiesteet tulee sijoittaa räystäiden läheisyyteen suojattavien alueiden yläpuolelle. Asennuksessa suositaan yhtä yhtenäistä lumiestelinjaa räystään myötäisesti. Erityisesti talon sisäänkäynnin kohdalla lumieste estää katolta putoavat lumimassat, mutta samalla se ehkäisee myös kattojään tippumista. Järjestyslain nojalla kiinteistönomistaja on viime kädessä vastuussa siitä, että lumet eivät aiheuta vaaraa – tämä voidaan hoitaa joko aktiivisella lumien pudottamisella tai asentamalla asianmukaiset lumiesteet ennaltaehkäisevästi . Lumiesteiden materiaalina käytetään yleensä teräksestä valmistettua putkea tai ritilää, joka kiinnitetään tukevasti vesikatteen läpi kattorakenteisiin. Kaikkien markkinoilla myytävien lumiesteiden tulee olla testattuja ja tarkoitukseen hyväksyttyjä; huonosti kiinnitetyt tai heppoiset viritelmät voivat pettää suurten lumimassojen alla. Laadukas ja oikein asennettu lumieste kestää kymmeniä vuosia ja varmistaa osaltaan sekä pihan kulkijoiden turvallisuuden että rakennuksen rakenteiden (esim. räystäiden) ehjäksi pysymisen talven rasituksissa.
Katolle pääsy ja kattokulkutiet (tikkaat ja kattosillat)
Turvallinen pääsy katolle edellyttää joukkoa varusteita, joita kutsutaan yhteisnimellä kattokulkutiet. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat rakennuksen seinälle kiinnitettävät seinätikkaat (eli talotikkaat), katon kaltevan osuuden tikkaat eli lapetikkaat sekä vaakasuunnassa kulkemista helpottavat kattosillat. Rakennusmääräysten mukaan kaikkiin kohtiin katolla, joissa on säännöllisesti huollettavia tai nuohottavia laitteita (esimerkiksi savupiippu, ilmanvaihtokone, aurinkopaneelit), on järjestettävä turvallinen ja yhtäjaksoinen kulkutie [2]. Yli 1:8 jyrkällä katolla pelkkä kävely katolla ei ole turvallista, joten tulee käyttää lapetikkaita, porrastettuja askelmia tai kattosiltoja avuksi [2]. Kattosilta on useimmiten metalliritilästä tehty kulkusilta, joka asennetaan vaakasuoraan (harjan suuntaisesti) ja jonka päällä pystyy kävelemään turvallisesti kattoa pitkin esimerkiksi talon harjalta savupiipulle. Lapetikkaat taas toteuttavat kulkutien pystysuunnassa räystäältä ylöspäin, kun noustaan seinätikkailta katon harjalle. Molempien tarkoitus on varmistaa, että katolla liikkuminen huoltotöissä on tukevalla alustalla tapahtuvaa eikä esimerkiksi pelkästään liukkaalla kattopinnalla tasapainoilua.
Seinätikkaat ovat jokaisen rakennuksen perusvaruste: ne asennetaan maanpinnalta räystäälle saakka ja mahdollistavat pääsyn katolle ulkokautta. Määräysten mukaan yli 9 metriä korkeissa rakennuksissa on päästävä katolle sekä sisäkautta (esimerkiksi huoltoluukku ja kiinteät tikkaat ullakolle) että ulkokautta seinätikkailla [2]. Tyypillisesti omakotitaloissa seinätikkaat asennetaan talon päätyyn, jotta kattolappeelta putoavat lumet eivät rasita tikasta [1]. Jos tikkaat joudutaan asentamaan pitkän sivun puolelle, niiden yläpuolelle asennetaan lumieste varmistamaan, ettei liukuva lumimassa irrota tikapuita seinästä [1]. Seinätikas on kiinnitettävä tukevasti rakennuksen runkoon kiinnikejaloilla, ja sen tulee ylittää räystään taso siten, että katolle siirtyminen on hallittua (yleensä 1–1,5 m tikasta räystään yli). Mikäli nousukorkeus seinätikkaille on yli 8 metriä (esimerkiksi korkea kerrostalo), pitää tikkaat varustaa nousuturvakiskolla tai selkäsuojuksella (kaarimaisella putkikehikolla) putoamissuojauksen varmistamiseksi [1]. Lisäksi julkisissa kohteissa tai taloyhtiöissä voidaan seinätikkaisiin asentaa erillinen lukittava kiipeilyeste, joka estää luvattomia kiipeilijöitä (esimerkiksi lapsia) pääsemästä katolle [1].
Lapetikkaat eli kattotikkaat asennetaan kattopinnalle ja niitä pitkin kuljetaan räystäiltä kohti katon harjaa. Lapetikkaita tarvitaan erityisesti jyrkillä katoilla, joilla kattopinnalla ei voi turvallisesti kävellä. Rakennusmääräysten mukaan kaikilla yli 1:8 kaltevuuden katoilla on käytettävä kiinteitä tikkaita, askeltasoja tai muita tukia katolla liikuttaessa [2]. Lapetikkaat kiinnittyvät vesikatteen läpi tukevasti kattoruoteisiin. Yleensä lapetikas sijoitetaan seinätikkaiden jatkeeksi: siitä muodostuu yhtenäinen kulkureitti räystäältä ylös kattosillalle tai harjalle. Lapetikkaita pitkin pääsee esimerkiksi savupiipulle, ilmanvaihtolaitteille tai muille huoltokohteille, jos kattosiltaa ei voi asentaa suoraan. Usein savupiipun kohdalla käytetään sekä lapetikkaita että lyhyttä kattosiltaa yhdessä – lapetikkaita kiivetään harjalle ja sitten vaakasuunnassa kattosiltaa pitkin piipun luokse. Huomioitavaa on, että mikäli lapetikkaita on useita rinnakkain (esimerkiksi pitkä lape, jossa useampia tikasosioita), ne pitää asentaa limittäin tai jatkoksi niin, että koko kulkutie on katkeamaton eikä väliin jää vaarallisia aukkoja.
Kattosilta on kulkusilta, joka mahdollistaa liikkumisen vaakasuunnassa katon harjan suuntaisesti. Kattosiltoja asennetaan tyypillisesti esimerkiksi rakennuksen harjan tuntumaan, josta on kulkuyhteys savupiipulle. Ympäristöministeriön asetuksessa edellytetään, että katolla sijaitseville savupiipuille sekä muille säännöllistä käyntiä vaativille laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie [2]. Tämä tarkoittaa sitä, että jos pelkillä lapetikkailla ei päästä suoraan huoltokohteelle, pitää katolle asentaa kattosilta. Kattosilta varustetaan yleensä kantavilla kannattimilla ja kaiteilla, jos korkeuserot sitä vaativat. Erityisesti jyrkillä katoilla kattosillan kävelytasoon voidaan lisätä lumiseulaa tai karhennusta liukastumisen estämiseksi. Kattosillat suunnitellaan siten, että ne alkavat kattotikkaiden yläpäästä ja jatkuvat esimerkiksi piipun tai huoltoluukun kohdalle saakka yhtenäisenä reittinä. Tarvittaessa kattosiltaa voidaan jatkaa useampikin jakso, jotta kaikkialle tarvittaville alueille on pääsy.
Kattokulkuteiden yhteydessä on huomioitava myös putoamissuojauspisteet eli turvaköyden kiinnityspisteet. Ympäristöministeriön asetus määrää, että rakennuksissa, joiden korkeus ylittää 9 metriä (noin 3 kerrosta tai enemmän), katolla tulee olla kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten [2]. Käytännössä tämän vaatimuksen täyttämiseksi katoille asennetaan kattotikkaisiin tai kattosiltoihin integroidut turvakiskot tai erilliset ankkuripisteet, joihin huoltotöitä tekevä henkilö voi kiinnittää turvavaljaidensa köyden. Monissa nykyaikaisissa kattotikkaissa ja -silloissa on valmius turvaköyden kiinnitykseen (tuoteryhmissä puhutaan luokan 2 tuotteista, jotka kestävät henkilön putoamisen voiman). Mikäli kattosiltaan halutaan kiinnittää vaijeri tai kisko turvaköyttä varten jälkikäteen, on varmistettava, että kyseinen kattosilta on valmistajan mukaan yhteensopiva putoamissuojaimen kanssa. Pientaloissa turvaköyden kiinnityspisteitä ei erikseen vaadita alle 9 m korkeudessa, mutta niiden asentamista suositellaan katolle tehtävien töiden turvallisuuden parantamiseksi. Tyypillisiä kiinnityspisteitä ovat teräksiset ankkuripollarit tai katolle asennettavat vaijerijärjestelmät, jotka sijoitetaan lähelle huoltokohteita. Kun kattoturva suunnitellaan huolella, varmistetaan aina, että katolla liikkuva voi koko ajan olla kytkettynä turvavaljaisiin putoamisen estämiseksi.
CE-merkintä ja standardit kattoturvassa
Kattoturvatuotteiden on täytettävä tietyt laatu- ja kestävyysvaatimukset, jotta ne voidaan hyväksyttävästi ottaa käyttöön. Vuonna 2013 astui voimaan EU:n rakennustuoteasetus, jonka myötä keskeisille kattoturvatuotteille tuli pakollinen CE-merkintä [3]. CE-merkintä tarkoittaa, että tuote on testattu standardien mukaisesti ja valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän eurooppalaiset turvallisuusstandardit. CE-merkintävaatimus koskee erityisesti kattokulkuteitä (kuten lapetikkaita ja kattosiltoja) sekä putoamissuojainten kiinnitysjärjestelmiä (esimerkiksi nousuturvakiskot) [3]. Käytännössä Suomessa myytävät tikkaat, sillat ja lumiesteet ovat lähes poikkeuksetta CE-merkittyjä – on kuitenkin hyvä varmistaa tätä osoittava merkintä tai tuotesertifikaatti asennettavista tuotteista. CE-merkitty tuote viittaa siihen, että se on valmistettu standardien SFS-EN 516, 517, 12951 jne. mukaisesti, joissa määritellään kattoturvatuotteiden kantavuudet, kiinnitystavat ja testausmenetelmät eurooppalaisella tasolla.
Standardit ohjaavat niin ikään tuotteiden suunnittelua ja asennusta. Esimerkiksi standardi SFS-EN 12951 koskee kiinteitä lapetikkaita (sisältäen niiden mitoitukset ja testaukset), ja SFS-EN 516 kattosiltoja ja askeltasoja. Näitä standardeja noudattamalla varmistetaan, että eri valmistajien tuotteet täyttävät yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset kantavuuden (esimerkiksi henkilömäärän kestämisen) ja kiinnityksen osalta. Kattoturvatuotteen CE-merkintä ei kuitenkaan yksin riitä – asennus on tehtävä oikein ja valmistajan ohjeita noudattaen. Kiinnikkeiden määrä, ruuvien kiristys ja aluskatteen tiivistys on kaikki huomioitava asennuksessa. Siksi monet taloyhtiöt ja rakennuttajat tilaavat kattoturvatuotteiden asennuksen sertifioidulta ammattilaiselta, jolloin voidaan olla varmoja, että lopputulos on määräysten mukainen. Vuonna 2025 on myös hyvä tietää, että taloyhtiöitä velvoitetaan huolehtimaan kattoturvasta jatkuvasti, ja eräiden tietojen mukaan joissakin tapauksissa on suositeltu kattoturvatuotteiden määräaikaistarkastuksia säännöllisin väliajoin [3]. Tällä varmistetaan, että tikkaat, sillat ja lumiesteet säilyttävät kantavuutensa ja kiinnityksensä vuosien varrella esimerkiksi talven lumikuormien jälkeen.
Kattoturvatuotteiden huolto ja omistajan vastuu
Pelkkä kattoturvatuotteiden asentaminen ei riitä, vaan ne on myös pidettävä hyvässä kunnossa. Laki asettaa vastuun kattoturvavarusteiden kunnossapidosta kiinteistön omistajalle tai taloyhtiölle. Pelastuslain mukaan esimerkiksi tikkaat, kattosillat ja muut katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että katon huoltotyöt – erityisesti savuhormien nuohous – voidaan suorittaa turvallisesti [3]. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteistön omistajan tulee säännöllisesti tarkastaa kattoturvatuotteet ja tarvittaessa korjata tai uusia ne. Suositeltavaa on tehdä katon turvavarusteiden tarkastus vähintään kerran vuodessa, mieluiten keväällä lumien sulettua: tarkistetaan, että lumiesteet ovat paikoillaan eivätkä vääntyneet, kattotikkaiden kiinnitykset ovat tiukat ja ehjät, eikä kattosilloissa ole ruostetta tai löysiä pultteja. Myös myrskyjen tai poikkeuksellisten kuormitusten (kuten erittäin lumisen talven) jälkeen on hyvä varmistaa katon turvavarusteiden kunto.
Kiinteistön omistajan vastuu kattoturvallisuudesta on merkittävä myös juridisesti. Jos katolta putoaa lunta ja aiheutuu vahinko, omistaja voidaan katsoa laiminlyöneen velvollisuutensa, ellei lumiesteitä ollut asennettu tai lumia pudotettu ajoissa. Samoin, jos nuohooja tai huoltomies kieltäytyy nousemasta katolle puutteellisten turvavarusteiden vuoksi, on omistajan velvollisuus viipymättä korjata tilanne. Pelastusviranomainen voi tarvittaessa määrätä kiinteistön omistajaa tekemään korjauksia kattoturvaan turvallisuuden varmistamiseksi. On hyvä tiedostaa, että vakavissa laiminlyöntitapauksissa – esimerkiksi jos taloyhtiö jättää toistuvasti hankkimatta lumiesteet ja joku loukkaantuu – voi seurata myös korvausvastuita ja mahdollisesti sakkoja. Tämän vuoksi kattoturvatuotteiden huolto kannattaa ottaa osaksi kiinteistön normaalia ylläpitorutiinia.
Kattoturvatuotteiden huollossa periaatteena on ennakointi: paljon edullisempaa ja turvallisempaa on kiristää pari löysää pulttia lumiesteestä ajoissa kuin antaa koko lumiesteen irrota seuraavana talvena lumikuorman vuoksi. Monet kattoalan liikkeet tarjoavat kattoturvatuotteiden tarkastus- ja huoltopalveluita, ja nuohoojat ilmoittavat usein havaitsemistaan puutteista nuohouksen yhteydessä. Taloyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava, että havaitut viat (esim. ruostuneet tikkaat tai puuttuvat kiinnitykset) korjataan nopeasti. Hyvin hoidettu kattoturva kestää pitkään – galvanoidusta teräksestä valmistetut tikkaat ja sillat kestävät tyypillisesti kymmeniä vuosia – mutta nekin voivat ajan saatossa tarvita maalipinnan huoltokäsittelyä tai yksittäisten osien (kuten kiinnikkeiden) vaihtoa. Omistajan vastuulla on varmistaa, että huolto tehdään tarvittaessa. Näin toimien katon turvallisuus säilyy jatkuvasti määräysten mukaisena ja esimerkiksi nuohoojat ja huoltomiehet voivat luottaa katolla liikkuessaan siihen, että rakenteet kestävät.
Kattoturvatuotteiden hinta ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät
Kattoturvatuotteiden asennuksen hinta vaihtelee kohteen ja tarvittavien varusteiden mukaan. Mikäli talossa on jo osa turvavarusteista (esimerkiksi seinätikkaat) valmiina, tulee puuttuvien lisäosien asennus edullisemmaksi kuin koko paketin laittaminen kerralla. Tyypillisesti kattoturvatuotteiden asentaminen ammattilaisen toimesta maksaa noin 300–4 000 € kohteesta riippuen [8]. Urakkamaailman tilastojen mukaan kattoturvatuotteiden asennuksen keskimääräinen toteutunut kokonaishinta on ollut noin 1 900 € [8]. Pienimmillään kustannus voi olla vain muutamia satoja euroja (esimerkiksi pelkkien seinätikkaiden asennus n. 300 € [7]), kun taas laajempi kokonaisuus – seinätikkaat, lapetikkaat, kattosilta ja lumiesteet samaan aikaan asennettuna – voi maksaa noin 1 500–2 500 € kohteen koosta riippuen [7]. Suurissa ja vaativissa kohteissa (esimerkiksi pitkän rivitalon kaikille lappeille asennettavat turvavarusteet) kustannukset voivat nousta lähemmäs 5 000 € tai ylikin, etenkin jos tarvitaan paljon kattosiltoja ja turvakiskojärjestelmiä.
Kustannuksiin vaikuttavat tekijät: Ensinnäkin asennettavien tuotteiden määrä ja laatu vaikuttaa hintaan eniten. Mitä enemmän kattosiltaa ja tikkaiden metrejä tarvitaan, sitä korkeammaksi materiaalikustannukset nousevat. Myös tuotteiden materiaalivahvuus ja pinnoitus voivat vaikuttaa hintaan – esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä valmistetut tai erikoispinnoitetut tuotteet ovat kalliimpia kuin perusgalvanoidut. Toinen merkittävä tekijä on rakennuksen korkeus ja kattomalli: korkealla sijaitsevan katon turvavarusteiden asennus vaatii usein nosturia tai rakennustelineitä, mikä lisää työn kustannuksia. Vastaavasti monimutkainen kattomuoto (useita lappeita, tasakatto tms.) voi tarkoittaa enemmän tuotteita ja työtä. Kolmanneksi, asennetaanko turvatuotteet erillisenä työnä vai muun kattoremontin yhteydessä vaikuttaa hintaan. Jos kattoturvatuotteet asennetaan samalla kun tehdään kattoremontti, on usein kustannustehokkaampaa, koska telineet ja työmaa ovat jo valmiina – jälkiasennuksena pieneenkin työhön voi suhteessa kulua enemmän työkuluja.
Kilpailuttamalla urakoitsijat voi saada säästöä kattoturvatuotteiden asennuksessa. Moni firma tarjoaa ilmaisen arviokäynnin, jossa katsotaan kattoturvan puutteet ja annetaan tarjous niiden asentamisesta. On hyvä pyytää erittely, mitä tarjous sisältää (kaikkien tuotteiden nimet, määrät ja yksikköhinnat sekä työn osuus). Esimerkiksi lumiesteiden hinnoittelussa osa yrityksistä käyttää metrihintaa (tyyliin ~20–30 €/metri asennettuna), tikkaissa voidaan käyttää kappalehintoja. Kokonaisuutena omakotitalon peruskattoturvan (seinätikkaat, lapetikkaat, yksi kattosilta piipulle ja lumiesteet talon sisäänkäynnin kohdalle) saa yleensä asennettuna noin 1 000–2 000 € hintaan. Tähän kannattaa varata budjettiin hieman joustoa, jos vaikkapa kiinnitysalusta vaatii vahvistuksia (esim. vanhan talon ruodelaudoitus pitää tukea lumiesteen kohdalla) tai jos asennuksessa ilmenee yllättäviä lisätöitä. Kokonaiskustannusta voi kuitenkin pienentää hyödyntämällä seuraavaksi esiteltyä kotitalousvähennystä.
Kotitalousvähennys kattoturvatuotteiden asennuksessa
Kattoturvatuotteiden asennustyö oikeuttaa kotitalousvähennykseen, sillä se luetaan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöksi. Kotitalousvähennys on verotuksessa myönnettävä vähennys, jonka avulla osa remontin työkustannuksista saa takaisin veroista. Vuonna 2025 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 € per henkilö vuodessa, ja siitä vähennetään 150 € omavastuu [9]. Vähennys on 35 % työn osuudesta silloin, kun työn tekee yritys (joka on ennakkoperintärekisterissä) [9]. Jos pariskunta teettää yhdessä remontin, voivat molemmat puolisot hyödyntää vähennyksen – eli yhteensä parin on mahdollista saada jopa 3 200 € verovähennystä (maksimimäärällä). Käytännössä maksimivähennyksen (1 600 €) saa, jos ostettujen palveluiden työn osuus on noin 5 000 € [9]. Työn osuudella tarkoitetaan urakkalaskeen eriteltävää summaa, josta materiaalit on vähennetty: esimerkiksi jos kattoturvatuotteiden asennuslasku on 2 500 € ja siitä 1 500 € on tarvikkeita ja 1 000 € työtä, voi tuosta 1 000 eurosta saada 35 % vähennyksen (eli 350 €, miinus omavastuu 150 €, nettovähennys 200 €).
Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on yksinkertaista. Urakoitsijalta tulee pyytää lasku, jossa työn osuus eritellään selvästi. Vähennystä haetaan omalla veroilmoituksella joko heti työn maksuvuonna (verokortille ennakkoperintään) tai viimeistään veroilmoitusta seuraavana keväänä. Vuonna 2025 kotitalousvähennyksen ehdot hieman muuttuivat edellisvuodesta: enimmäissumma laski aiemmasta 2 250 eurosta 1 600 euroon ja prosenttiosuus 40 %:sta 35 %:iin. Muutos tarkoittaa, että remonttikuluista saa hieman vähemmän vähennystä kuin aiemmin, mutta siitä huolimatta kotitalousvähennys on merkittävä helpotus kustannuksiin. Esimerkiksi jos kattoturvatuotteiden asennuksen työn osuus on 2 000 €, voi siitä saada 35 % verovähennyksen – eli 700 € – miinus 150 € omavastuu, joten verot kevenevät 550 € verran. Ilman muuta tämä kannattaa hyödyntää aina, kun teettää kotona remontteja tai asennustöitä.
On hyvä tarkistaa ajankohtaiset kotitalousvähennyksen tiedot Verohallinnon sivuilta, sillä lainsäädäntö voi muuttua. Kaudella 2025–2027 valtio on rajoittanut korotetun vähennyksen vain öljylämmityksestä luopumiseen (3 500 €), ja normaalit remonttityöt ovat tuon 1 600 € katon piirissä. Kattoturvatuotteiden asennuksessa, kuten muissakin remonteissa, tulee myös varmistaa, että urakoitsija kuuluu ennakkoperintärekisteriin – muuten vähennystä ei myönnetä. Useimmat kattourakoitsijat ja rakennusfirmat ovat rekisterissä, joten tämä yleensä täyttyy. Kotitalousvähennyksen tuoma säästö voi mahdollistaa sen, että talonomistaja teettää kattoturvapäivitykset mieluummin kerralla kuntoon sen sijaan, että lykkäisi niitä.
Yhteenveto – varmista kattosi turvallisuus
Yhteenvetona: Suomen laki edellyttää, että rakennusten katoilla on asianmukaiset kattoturvatuotteet suojaamassa niin katolla liikkuvia huoltajia kuin talon asukkaita ja ohikulkijoitakin. Vuonna 2025 voimassa olevat määräykset tarkoittavat käytännössä sitä, että jokaisesta käyttöullakollisesta tai muuten huollettavasta rakennuksesta löytyy seinätikkaat katolle nousua varten, lapetikkaat tai kattoporras räystäiltä harjalle siirtymiseen, kattosilta savupiipulle tai muille laitteille pääsemiseen sekä lumiesteet suojaamaan kulkureittejä talvella. Nämä varusteet eivät ole vain muodollisuus – ne ehkäisevät vakavat tapaturmat ja suojaavat kiinteistöä vaurioilta. Kiinteistön omistajana tai taloyhtiön edustajana sinun vastuullasi on huolehtia, että kattoturvatuotteet ovat sekä asennettu että pidetty hyvässä kunnossa. Säännöllinen tarkastus ja huolto varmistavat, että tikkaat ja lumiesteet pysyvät tukevasti paikallaan vuodesta toiseen.
Mikäli huomaat puutteita kattosi turvavarustelussa – esimerkiksi vanhasta talosta puuttuu kattosilta piipulle tai lumiesteet eivät kata koko kulkureittiä – kannattaa ryhtyä toimeen viipymättä. Ota yhteyttä kattoturvatuotteisiin erikoistuneeseen liikkeeseen tai kattourakoitsijaan. Asiantuntija osaa neuvoa, mitkä varusteet katollesi tarvitaan lain edellytysten täyttämiseksi ja antaa tarjouksen asennustyöstä. Voit myös pyytää useamman tarjouksen kustannusten vertailua varten. Muista hyödyntää kotitalousvähennys, joka leikkaa työn osuudesta merkittävän summan pois maksettavasta hinnasta. Investointi kattoturvatuotteisiin maksaa itsensä takaisin turvallisuutena: huoltotoimet sujuvat ilman pelkoa putoamisesta, ja pihalla voi kulkea talvellakin ilman huolta katolta putoavasta lumesta. Kattosi turvallisuus on ennen kaikkea sinun ja läheistesi turvallisuutta – pidä siis huolta, että kattoturvavarusteesi ovat ajan tasalla ja määräysten mukaiset.