Johdanto: Katto on talosi ensimmäinen suojakerros säätä ja aikaa vastaan. Moni talonomistaja pohtii jossain vaiheessa, onko katto jo remontin tarpeessa vai riittäisikö jokin pienempi korjaus. Katon kunnon säännöllinen arviointi on tärkeää, sillä ajoissa havaitut merkit voivat säästää tuhansia euroja – pieni vuotopaikka on edullisempi paikata kuin laaja vesivahinko. Vuonna 2025 kattotöiden kustannukset vaihtelevat huomattavasti: muutaman sadan euron pikakorjauksista jopa kymmenien tuhansien eurojen kattoremontteihin. Tässä oppaassa käymme läpi yleisimmät merkit, joista tunnistat tarvitseeko kattosi huoltoa, korjausta vai peräti kokonaisvaltaista remonttia. Lisäksi kerromme, miten erilaiset vauriot vaikuttavat korjaustarpeeseen, sekä annamme ajankohtaista hintatietoa ja vinkkejä remontin toteuttamiseen kustannustehokkaasti.
Katon ikä ja käyttöiän loppu
Yksi ensimmäisistä tekijöistä katon remonttitarvetta arvioitaessa on katon ikä. Jokaisella kattomateriaalilla on tyypillinen käyttöikänsä, jonka puitteissa se yleensä toimii moitteetta oikealla huollolla. Esimerkiksi:
– Peltikaton käyttöikä on yleensä noin 30–50 vuotta. Peltikaton maalipinnoite kuluu ajan myötä, ja noin 20–30 vuoden kohdalla voi olla tarpeen tehdä huoltomaalaus, jotta katto kestää pidempään.
– Tiilikaton (betonitiili) käyttöikä on noin 40–60 vuotta. Betonitiilet rapautuvat hitaasti ja sammaloituvat iän myötä. Usein noin 30 vuoden ikäiselle tiilikatolle tehdään kunnostus tai pinnoitus, joka voi jatkaa sen elinkaarta parilla vuosikymmenellä.
– Huopakaton (bitumikaton) käyttöikä on lyhyempi, tyypillisesti noin 20–30 vuotta. Bitumikermien saumat ja pinta alkavat tuossa ajassa väsyä, vaikka huopa kestää paremmin jos katto on loiva ja hyvin huollettu.
Jos kattosi lähestyy edellä mainittuja käyttöiän rajoja, on syytä olla erityisen tarkkana. Fiksu omistaja seuraa vanhan katon kuntoa tihenevämmällä syklillä – esimerkiksi yli 25-vuotiaan huopakaton kunto kannattaa tarkistaa vuosittain. Vaikka vuotoja ei vielä olisi, ikääntyneen katon materiaalit ja kiinnitykset heikkenevät hiljalleen. Kattomateriaalin elinkaaren loppu häämöttää, kun korjaustarpeet tihenevät: jos huomaat jatkuvasti pieniä ongelmia, voi olla taloudellisesti järkevää suunnitella kokonaisvaltainen kattoremontti ennen kuin isompia vahinkoja syntyy. Vanha, käyttöikänsä päässä oleva katto voi yhtäkkiä alkaa vuotaa esimerkiksi myrskyn tai raskaan lumikuorman seurauksena. Siksi katon ikä on hyvä indikaattori – kun vuodet alkavat täyttyä, on aika pohtia ainakin katon perusteellista huoltoa tai remontin aikataulutusta.
Vuodot ja kosteusjäljet sisätiloissa
Yksi selkeimmistä merkeistä katon korjaustarpeesta on veden vuotaminen rakenteiden läpi. Mikäli olet havainnut sisäkatossa tummia kosteusjälkiä, maalipinnan hilseilyä tai jopa tippuvia vesipisaroita sisätiloihin, kyseessä on hälytysmerkki, johon tulee puuttua heti. Vesivuoto talon sisällä kertoo, että vesikate ja mahdollisesti aluskate ovat pettäneet jostain kohdasta. Tyypillisesti vuoto näkyy ensin yläpohjassa tai ullakolla: eristevillat voivat kastua tai ullakon puuosissa näkyy kosteuden tummentamia alueita. Jos vuoto on jatkunut pidempään, sisäkattoon (esimerkiksi olohuoneen tai vintin kattoon) ilmestyy ruskeita rinkuloita tai laikkuja. Älä ohita tällaisia merkkejä – pieni tihkuminen voi muuttua lyhyessä ajassa isoksi vuodoksi, joka vaurioittaa rakenteita ja sisustusta laajalta alueelta.
Kosteusongelmat eivät aina näy suoraan sisäkatosta. Siksi katto kannattaa tarkastaa myös sisältä käsin. Käy esimerkiksi ullakolla tai välikatossa taskulampun kanssa ja etsi merkkejä vuodosta: tummuneet puupinnat, homeen haju, tippoja tai kosteita kohtia aluskatteessa tai eristeissä. Vuoto saattaa paikantua esimerkiksi savupiipun juureen, ilmanvaihtoputken läpivientiin tai jiiriin (sisätaitteeseen) – näissä kohdissa on suuri vuotoriski, jos pellitykset tai tiivistykset pettävät. Kun vuoto on todettu, on tärkeää tilata korjaus nopeasti. Yksittäinen vuotokohta voidaan usein paikata vaihtamalla esimerkiksi rikkinäinen tiili tai tiivistämällä läpivienti uudelleen. Jos vuotoja on useita tai ne ovat aiheuttaneet laajoja lahovaurioita rakenteisiin, voi katon uusiminen kokonaan olla kustannustehokkaampi ratkaisu kuin toistuvat paikkaukset. Vesivahingon korjaus sisätiloista on kallista, joten vesitiiviin katon varmistaminen on kodinomistajan ykkösprioriteetti.
Katemateriaalin näkyvät vauriot
Kaikki kattovauriot eivät johda heti sisätilojen kosteusjälkiin – monet merkit voi nähdä suoraan katon ulkopuolelta. Siksi on hyvä tarkkailla katon pinnan kuntoa esimerkiksi maasta käsin kiikarilla tai kiipeämällä katolle (turvallisesti varmistettuna) pari kertaa vuodessa. Erilaiset vauriot kertovat, että kattoa on joko korjattava tai huollettava:
– Peltikatolla: etsi ruosteen merkkejä, kulumisia ja irvistäviä saumoja. Jos pellin maalipinta on hilseillyt pois laajoilta alueilta ja paljas teräs on näkyvissä, katto alkaa ruostua ja ohentua. Myös löystyneet tai puuttuvat kiinnitysruuvit sekä tuulen kohottamat pellin reunat ovat ongelmia, jotka on syytä korjata.
– Tiilikatolla: tarkkaile haljenneita tai liikkuneita kattotiiliä. Yksittäiset halkeamat voi korjata vaihtamalla uudet tiilet rikkoutuneiden tilalle. Jos tiilien pinta on kauttaaltaan rapautunut (huokoistunut) tai katolta löytyy paljon murskaantuneita tiilenpaloja, tiilikatto on kulumassa loppuun. Usein vanhan tiilikaton merkkejä ovat myös runsas sammaloituminen sekä pinnoitteen kuluminen niin, että tiili imee kosteutta ja murenee pakkasessa.
– Huopa- tai bitumikatolla: katso näkyykö katteessa repeämiä, pullistumia tai irronnutta sirotekerrosta (pientä karkeaa kiviainesta huovan pinnassa). Halkeilevat saumat tai katteen reunojen käpristyminen viestivät, että bitumikatto on kuivunut ja tulee tiensä päähän. Myös painaumat tai lammikot katon pinnalla sateen jälkeen kertovat, että pinta ei ole enää suora ja vettä läpäisemätön.
Mikäli havaitset edellä mainittuja vaurioita, kannattaa toimia pian. Pienetkin reiät tai halkeamat vesikatteessa voivat päästää vettä aluskerroksiin. Esimerkiksi ruostunut reikä peltikatossa tai huopakaton repeämä voi ensi sateella johtaa vuotoon, jos aluskate on huono. Moni vaurio on kuitenkin korjattavissa ilman koko katon uusimista: ruostekohtia voi paikata ja maalata, yksittäisiä tiiliä vaihtaa uuteen ja huopakatolle tehdä paikkausmasa- tai paikkapalauskorjauksia. Korjausten onnistuminen edellyttää kuitenkin, että vauriot ovat rajattuja. Jos katto on kauttaaltaan täynnä vikoja – esimerkiksi kymmeniä rikkinäisiä tiiliä tai laajaa ruostepintaa – kannattaa harkita laajempaa saneerausta. Kun katon yleisilme on nuhjaantunut ja paikattuja kohtia on siellä täällä, uusi katto voi pitkällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi ja huolettomammaksi.
Sammaloituminen ja kattopesun tarve
Vihertävä tai mustunut katto voi olla merkki siitä, että katto kaipaa huoltoa tai jopa uusimista. Sammal, levä ja jäkälä kulkeutuvat erityisesti tiili- ja huopakattojen pinnoille. Aluksi ne ovat lähinnä esteettinen haitta, mutta ajan myötä ne vahingoittavat katetta: sammalen juuret pureutuvat tiilen huokosiin ja huopa-alustaan, sitoen kosteutta jatkuvasti katon pinnalle. Kun talvella kosteus jäätyy, se rapauttaa katepintaa normaalia nopeammin. Jos katollasi kasvaa paljon sammalta, on se merkki, että katteen suojapinnoite on kulunut pois ja huokoinen alusta on paljastunut. Samalla se kertoo huollon laiminlyönnistä – kattoa ei ehkä ole puhdistettu vuosiin.
Sammaloituneen katon ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa kokonaista kattoremonttia, mutta puhdistustoimiin tulee ryhtyä pikaisesti. Kevyt sammalkerros on hyvä poistaa harjaamalla tai painepesurin matalalla paineella (varoen kuitenkin katteen vaurioittamista). Tämän jälkeen kattopinnoille voidaan levittää sammaleenestoaineita, jotka tappavat juuret ja itiöt. Tiilikatolle on myös mahdollista tehdä uudelleenkäsittely: pesu ja sammaleenpoisto, jonka jälkeen kulunut tiilipinta pinnoitetaan uudelleen suoja-aineella tai maalilla. Tämä prosessi voi antaa tiilikatolle lisää käyttöaikaa jopa 10–15 vuotta murto-osalla uuden katon hinnasta. Huopakatolla sammaleen poisto ja tarvittaessa paikkausmassa kriittisiin kohtiin voi riittää, mikäli alusta on vielä ehjä.
On kuitenkin tilanteita, joissa sammaloituminen on oire syvemmästä ongelmasta. Jos koko katto on kauttaaltaan paksun kasvuston peitossa ja kate on hyvin vanha, toimenpiteet voivat tulla liian myöhään. Esimerkiksi 40 vuotta vanha huopakatto, joka on vihreän kasvuston peitossa, on todennäköisesti jo käyttöikänsä päässä – puhdistuksen jälkeenkin huopa voi olla niin haurasta, että vuotoja syntyy. Yleisesti ottaen: jos sammal uusiutuu hyvin nopeasti puhdistuksen jälkeen tai katto vaikuttaa pehmeältä ja heikolta kävellessä (varoitusmerkki etenkin huopakatoilla), voi kattoremontti olla paras ratkaisu.
Rakenteelliset ongelmat ja notkahdukset
Kaikkein vakavimmat merkit kattoremontin tarpeesta liittyvät katon rakenteiden heikkenemiseen. Katon tulee aina säilyttää muotonsa ja kantavuutensa; jos huomaat silmämääräisesti muutoksia katon muodossa, ole varuillasi. Yksi näkyvä merkki on katon notkahtaminen: esimerkiksi harja ei ole enää suora tai katon tasossa on selvä painauma. Harjakatolla tämän voi huomata niin, että katon keskiosa näyttää vähän alemmalta kuin reunat, tai lappeessa on kuopalle painunut kohta. Tasakatolla merkki voi olla vedenpumppaantuminen tiettyyn kohtaan, josta vesi ei poistu. Notkahdus viittaa siihen, että kattorakenteissa (kuten kantavissa palkeissa tai ruodelaudoituksessa) saattaa olla lahovaurioita tai rakenne on pettänyt ylikuormituksen vuoksi. Syynä voi olla vuosien vesivuoto, joka on lahottanut puuta, tai esimerkiksi poikkeuksellisen raskas lumikuorma, joka on taivuttanut rakenteita.
Rakenteelliset ongelmat ovat aina punainen lippu kattoremontin kannalta – pelkkä paikkaus katteeseen ei tällöin riitä. Jos katto uhkaa sortua tai on jo painunut, täytyy vaurioituneet puurakenteet vaihtaa tai oikaista remontin yhteydessä. Tämä on vaativa työ, joka kuuluu ammattilaisille. Ennen korjausta on arvioitava rakenteiden kunto: pahoin lahonneet tai murtuneet kattotuolit ja muut puuosat on uusittava. Joissain tilanteissa notkahduksen syy voi olla myös perustuksissa tai seinissä, mutta useimmiten vika on katon omissa rakenteissa. Oleellisinta on, ettei tilannetta jätä kehittymään pahemmaksi – painunut katto on altis vuodoille ja pahimmillaan voi romahtaa äkillisesti (esim. seuraavan lumitalven aikana). Eli jos katto on silmin nähden kallellaan tai ”lommolla”, asiantuntijan arvio ja remonttisuunnitelma on hankittava kiireellisesti.
Räystäiden ja kattotarvikkeiden kunto
Katolle kuuluvat muutkin osat kuin pelkkä kate: pellitykset, sadevesikourut, syöksyputket, lumiesteet, kattosillat, tikkaat ja muut varusteet. Myös näiden kunto kertoo katon yleisestä tilanteesta. Vaurioituneet tai puuttuvat pellitykset reunojen, piipun tai läpivientien ympärillä ovat merkki, että katon suojaus ei ole enää täydellinen. Esimerkiksi piipun juuren pellitys jos irtoaa tai vääntyy, vesi pääsee siitä rakenteisiin ja pian on vuoto käsillä. Siksi kaikki kattopellitykset tulisi pitää ehjinä ja tiiviinä – jos havaitset pellissä puutteita, ne on syytä korjata tai uusia pikimmiten.
Räystäskourujen ja syöksytorvien kunto vaikuttaa sekin katon kestävyyteen. Tukkeutuneet tai vuotavat rännit aiheuttavat veden roiskumista seinille ja räystäslautoihin. Pahimmillaan vesi tulvii räystäiden kautta yläpohjaan, jos kouru ei vedä lainkaan. Syksyllä lehdet ja neulaset tukkeuttavat rännit nopeasti, joten puhdista ne vähintään kerran vuodessa. Mikäli rännit ovat ruostuneet puhki tai kiinnitykset pettäneet niin, että kourut roikkuvat, on aika vaihtaa uudet. Uusien rännien asennus voidaan tehdä erillisenäkin työnä, mutta se teetetään usein kattoremontin yhteydessä, jolloin samalla varmistetaan oikeat kaadot ja mitoitukset.
Myös kattoturvatuotteiden ongelmat voivat paljastaa katon huonon kunnon. Jos kattotikkaat tai kulkusillat vetelevät viimeisiään, ruuvit ovat irronneet katosta tai lumiesteet irtoavat talvella, kyse voi olla kiinnitysalustan (eli katon rakenteen) heikkenemisestä. Lumiesteen irtoaminen repii helposti mukaansa kattopeltejä tai tiiliä, jättäen avoimia vauriokohtia. Siksi heikkokuntoiset tarvikkeet on hyvä kunnostaa ennen talvea. Nyrkkisääntönä: kun katto uusitaan, uusitaan yleensä myös kaikki kattotuotteet, koska ne ikääntyvät samassa tahdissa vesikatteen kanssa. Jos siis huomaat kattotuotteiden tulevan tiensä päähän, katto itsekin voi olla elinkaarensa lopulla.
Korjaus vai kattoremontti? Miten päättää
Edellä on lueteltu useita varoitusmerkkejä, mutta kaikki viat eivät tarkoita, että koko katto pitäisi vaihtaa heti. On tilanteita, joissa yksittäinen korjaustoimenpide riittää palauttamaan katon toimivuuden, ja toisaalta tilanteita, joissa laaja remontti on järkevin ratkaisu. Seuraavassa on ohjeita päätöksen tueksi:
Korjaus (paikkaus tai osittainen kunnostus) voi riittää, jos:
– Katto on suhteellisen uusi (esimerkiksi alle 10–15 vuotta) ja perusrakenteiltaan hyvässä kunnossa.
– Vauriot ovat paikallisia: esimerkiksi yksi läpivienti vuotaa, muutoin katto on ehjä; tai myrsky irrotti muutaman kattotiilen yhdeltä lappeelta.
– Huoltotoimenpiteitä ei ole tehty vähään aikaan, mutta ne voisivat ratkaista ongelman (kuten sammaleiden puhdistus, rännien avaaminen tai maalipinnan uusiminen pellistä). Monesti pelkkä perusteellinen huolto kohentaa katon kuntoa huomattavasti.
– Budjetti on tiukka ja lyhyellä aikavälillä on pakko pärjätä pienellä korjauksella. Tällöinkin kannattaa kuitenkin miettiä, tuleeko kohta tarve toiselle korjaukselle – jatkuva paikkaaminen syö rahaa sekin.
Kattoremontti (koko vesikatteen uusiminen) on suositeltavaa, jos:
– Katto on ylittänyt teknisen käyttöikänsä tai hyvin lähellä sitä, ja vaurioita alkaa ilmetä monessa kohdassa. Esimerkiksi 30+ vuotta vanha huopa- tai peltikatto tai 50+ vuotta vanha tiilikatto on usein parempi uusia kerralla.
– Vuotoja on esiintynyt toistuvasti eri puolilla kattoa tai laajat alueet katteesta ovat huonokuntoisia. Jos katossa on monta korjattavaa kohtaa, kokonaisvaltainen remontti tulee suhteessa edullisemmaksi ja antaa uuden takuuajan koko katolle.
– Rakenteissa on lahovaurioita tai katon muoto on painunut. Tällöin pelkkä pintakorjaus ei poista ongelmien syytä. Remontissa vauriot saadaan korjattua kestävästi kerralla.
– Haluat parantaa talon energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Kattoremontin yhteydessä voidaan lisätä lämpöeristettä yläpohjaan, parantaa tuuletusta ja asentaa nykyaikaiset kattoturvatuotteet. Esimerkiksi huomattavan lämpöhukan vähentäminen ullakon kautta tai sisäilmaongelmien (kuten homeen) poistaminen onnistuvat usein vain kunnon saneerauksella.
– Olet myymässä taloa lähivuosina ja katto on silminnähden vanha tai huonossa kunnossa. Uusi katto on ostajille iso plussa ja nostaa samalla talon arvoa – joskus kattoremontin hinta saadaan osittain takaisin korkeampana myyntihintana ja nopeampana myyntiaikana.
Lopullinen päätös korjata paikkaamalla vai uusia koko katto kannattaa tehdä faktatiedon perusteella. Suosittelemme kattotarkastusta ammattilaisella, jos et ole varma tilanteesta. Kokenut kattourakoitsija osaa kertoa rehellisen arvion, kuinka paljon käyttöikää nykyisellä katolla vielä on jäljellä ja mitä vaihtoehtoja on. Joskus ratkaisu voi olla myös siltä väliltä: osa katosta voidaan uusia (esimerkiksi vain vesikate, mikäli alusrakenteet ovat kunnossa). Toisinaan taas nähdään, että pienten korjausten tie on kuljettu loppuun. Tärkeintä on olla viivyttelemättä silloin, kun selvät merkit viittaavat ongelmiin – aikaisin tehty keskisuuri korjaus on lähes aina halvempi kuin myöhässä tehty iso remontti pakon edessä.
Katon korjauksen ja remontin kustannukset 2025
Katon kunnostuksesta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti todella paljon. Vuonna 2025 pienimuotoisen kattokorjauksen voi saada tehtyä muutamalla sadalla eurolla, kun taas kokonaisen katon uusiminen maksaa tyypillisesti kymmenisen tuhatta euroa (tai enemmän kohteen koosta riippuen). Arvioitaessa oman projektin budjettia, on syytä hahmottaa muutama hintaluokka:
– Pienet korjaukset: Yksittäisen vuotokohdan paikkaus tai pari rikkoutuneen tiilen vaihtaminen maksaa yleensä joitakin satoja euroja (tyypillisesti 300–1000 € kohteesta riippuen). Usein urakoitsijoilla on minimiveloitus luokkaa 500 €, jolla hoituu pienehkön vaurion korjaus ja tarkistus.
– Kattopesu ja huoltomaalaus: Jos katto on likainen mutta ehjä, sen puhdistaminen ja tarvittaessa maalaaminen maksaa suuruusluokkaa 1 500–5 000 €. Esimerkiksi n. 150 m² peltikaton puhdistus ja uudelleenmaalaus on noin 3000–4000 € investointi. Tiilikaton pesu ja sammaleenpoisto on edullisempaa (~1000–2000 €), mutta jos siihen yhdistetään pinnoitus/pinnoitteen uusiminen, hinta nousee noin 4 000–8 000 € tasolle.
– Osittaiset remontit: Joskus voidaan uusia vain osa katosta (esim. yksi lape tai pelkkä vesikate ilman aluslaudoituksen vaihtoa). Tällaiset rajatut remontit voivat maksaa muutamia tuhansia euroja – esimerkiksi puolet omakotitalon katosta uusittuna voisi maksaa noin 4 000–7 000 €.
– Täydellinen kattoremontti: Koko katon uusiminen, sisältäen vanhan katteen purkamisen, mahdolliset rakenteiden korjaukset, uuden aluskatteen, ruoteiden/pohjavanerien asennuksen ja uuden vesikatteen, on tyypillisesti 8 000–20 000 € arvoinen urakka omakotitaloissa. Keskimäärin omakotitalon kattoremontti (esim. 120–150 m² katto) asettuu noin 12 000–15 000 € paikkeille vuonna 2025. Pienemmissä rakennuksissa (mökki, autotalli) voi selvitä halvemmalla, kun taas hyvin suuret tai monimuotoiset katot (tai esim. asuinkerrostalot) voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
On tärkeää huomata, että jokainen katoprojekti on yksilöllinen. Hintaan vaikuttavat mm. katon pinta-ala, materiaali, talon korkeus (telineiden tarve), rakenteiden kunto sekä tietysti valitun urakoitsijan hinnoittelupolitiikka. Siksi kustannusarvio kannattaa aina pyytää useammalta tekijältä. Kattotöiden hintaa arvioidessa on myös hyvä laskea mukaan ennalta arvaamattomat menot: joskus purkutyön yhteydessä löytyy piileviä vaurioita (kuten lahonneita puuosia laajemmalti), joiden korjaus tuo lisäkuluja. Pidä budjetissa ainakin ~10–15 % pelivaraa yllätysten varalle. Toisaalta muistathan, että kotitalousvähennys auttaa pienentämään lopullista maksutaakkaasi – siitä lisää seuraavaksi.
Kotitalousvähennys ja rahoitus kattotöissä
Kattoremontti tai -korjaus on kotitalousvähennyskelpoista työtä, mikä on ilouutinen remonttia suunnittelevalle. Vuonna 2025 kotitalousvähennys remonttitöistä on 35 % työn osuudesta, ja maksimivähennys on 1 600 € per henkilö vuodessa. Jos taloudessa on kaksi aikuista, voitte hyödyntää yhteensä jopa 3 200 € verovähennyksenä (tarvitaan silloin vähintään noin 10 000 € edestä työn osuutta laskuihin). Toisin sanoen moni omakotitalon kattoremontti oikeuttaa täyteen vähennyksen käyttöön, kun taas pienemmän korjaustyön hyöty jää suhteessa pienemmäksi. Kaikki säästö on kuitenkin kotiinpäin: esimerkiksi 1 000 € katon paikkauksen työosuudesta kotitalousvähennys tekisi 350 € – josta omavastuun (150 €) jälkeen hyvitetään noin 200 € veroissa. Muistathan säästää laskut ja ilmoittaa työn osuuden verotuksessa ajallaan.
Entä rahoitus, jos kattotyöhön ei ole säästetty suurta summaa valmiiksi? Moni remontti rahoitetaan pankkilainalla tai rahoitusyhtiön kautta. Kattourakoitsijoilla on usein valmiita rahoitusratkaisuja kumppaneidensa kautta, jolloin voit maksaa remontin osissa. Tärkeintä on mitoittaa lainan kuukausierä omaan talouteen sopivaksi ja huomioida mahdollinen korkojen nousu. Positiivista on, että uusi katto alkaa säästää rahaa välittömästi esimerkiksi lämmityskuluissa, jos samalla parannetaan eristystä tai tiiveyttä – sekä tietysti mielenrauhassa, kun vuodot eivät uhkaa. Muista myös, että säännöllinen kattohuolto on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin: muutaman sadan euron vuotuisella huollolla voi välttää tuhansien eurojen vahingot ja ostaa aikaa ennen seuraavaa suurta remonttia.
Yhteenveto – tarkasta kattosi ajoissa
Hyvä katon kunto on kotiomistajan turva, ja sen ylläpito kannattaa ottaa vuosittaiseksi rutiiniksi. Yhteenvetona: Tarkkaile kattosi ikää, ja havainnoi yllä mainittuja merkkejä säännöllisesti. Pienetkin yksityiskohdat – kuten ruosteläikkä pellissä, haljennut tiili, sammalpesä katolla tai tukkeutunut ränni – kertovat, että kattoon pitää kohdistaa toimenpiteitä. Kun toimit ajoissa, voit usein selvitä pelkällä korjauksella tai huollolla, mikä tulee edullisemmaksi kuin ison vahingon korjaaminen jälkikäteen. Toisaalta, jos katto on selvästi elinkaarensa päässä tai ongelmia on joka nurkalla, kattoremontti uusine materiaaleineen antaa talollesi kirjaimellisesti uuden elämän ja kymmeniä huolettomia vuosia eteenpäin.
Mikäli et ole varma kattosi kunnosta, älä epäröi kutsua ammattilaista apuun. Useat kattofirmat tarjoavat maksuttoman kuntotarkastuksen, jonka jälkeen saat arvion tarvittavista toimenpiteistä. Olipa kyseessä pieni korjaus tai laaja remontti, tärkeintä on toimia ennen kuin ongelmat pahenevat. Katto suojaa kotiasi, joten pidä sinä huolta katostasi – näin varmistat talosi arvon ja asumismukavuuden myös tulevina vuosikymmeninä.